HYTin jäsenlehdestä poimittua

Akateemisia seurapelejä

Juttu on ilmestynyt HYT-lehden numerossa 2/2017. HYT:n hallituksen jäsen Tommi Kokkonen osallistui visiotyöpajaan keväällä 2017

Terveisiä Opetus- ja kulttuuriministeriön visiotyöpajasta

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä visiotyön, jonka tavoitteena on määritellä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2030 asti. Tämä on tärkeää, jotta suomalainen tutkimus ja koulutus ovat jatkossakin korkeatasoista ja pystyy sopeutumaan ja vastaamaan maailmassa ja Suomessa tapahtuviin muutoksiin. On varmasti myös eduksi, että ministeriöllä on julkilausutut tavoitteet koulutus- ja tiedepolitiikasta. On tietysti toinen asia kuinka tavoitteita tulkitaan ja miten tavoitteisiin aiotaan pyrkiä. Vision on määrä valmistua syyskuussa 2017.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen[1] mukaan ”visio työstetään laajassa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa”. Tämä tarkoittaa seminaareja ja työpajoja sekä ”digitaalista verkkoaivoriihtä”. Tulevaisuuskeskustelu on myös määrä ”avata kansalaiskeskusteluun”.

Osallistuin vision valmistelutyöhön kuuluvaan työpajaan Helsingissä. Työpajan avauspuheenvuorot esittivät muiden muassa OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen ja silloinen opetus- ja kulttuuriministeri, nykyinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Työpaja perustui pienryhmätyöskentelylle, jossa kussakin ryhmässä keskusteltiin jostain ennalta määrätystä aiheesta, kuten “korkeakouluverkostosta”. Omassa ryhmässäni oli määrä keksiä hyviä puolia (huonoja ei saanut kirjata) sekä keskitetystä, että hajautetusta korkeakouluverkostosta. Lisäksi tehtävänä oli (tämä osio oli yhteinen kaikille ryhmille) täydentää kolme lausetta, joiden alkuosa oli annettu – esimerkiksi: ”Digitalisaatio edellyttää…”. Teimme työtä käskettyä, vaikka ainakin minulle jäi työpajan ”fasilitoijan” selityksestä huolimatta epäselväksi miksi juuri kyseiset lauseenpätkät oli valittu ja mitä niillä tarkkaan ottaen tarkoitettiin. Näistä eri ryhmissä muodostetuista lauseista äänestettiin lopuksi kaikkien paikalla olleiden kesken mobiilisovellusta käyttäen.

Vaikka keskustelut ryhmässämme olivat mielenkiintoisia ja rakentavia, niistä tuskin välittyy mitään itse visioon tai edes sen valmistelutyöhön. Ennalta annettujen lauseiden jatkaminen ja niistä äänestäminen voisi olla hauska perjantai-illan seurapeli, mutta oli hyvin turhauttavaa leikkiä sitä OKM:n järjestämässä visiotyöpajassa, jonka tarkoituksena luulin olevan tiede- ja korkeakoulupolitiikan rakentaminen. Väistämättä tulivat mieleen ministerimme sanat: ”Tätä kertomusta [Suomen rakentamista sivistyksen ja koulutuksen varaan], jossa pienen Suomen tarinassa pääosassa on osaava ja koulutettu kansa, ei saa hukata.”1

Ryhmässämme käydyissä keskusteluissa käsiteltiin ja osin kritisoitiin myös työpajan alustuksissa kuultuja väitteitä, kuten, että sirpaleinen korkeakouluverkko olisi järjestelmämme heikkous[2]. Tätä on kommentoinut myös professori Jussi Välimaa, joka Acatiimin (9/2016) mukaan totesi, että ei ole esitetty evidenssiä sen tueksi, että tieteen laatu kärsii voimavarojen hajaantumisesta[3]. Lisäksi voidaan kyseenalaistaa ministerimme väitteet2 siitä, että tieteemme taso olisi kansainvälisesti katsoen heikkoa tai, että kärsisimme resurssien tehottomasta hyödyntämisestä[4].

Yllä esitetyn perusteella lienee selvää, että mitään käymistämme keskusteluista ei tule välittymään itse visioon. Se kuva, joka tästä valmistelutyöstä välittyi on, että visiotyöpajassa ei oikeastaan päästy visioimaan vaan osallistujia patisteltiin järjestäjien toimesta tuottamaan määräaikaan mennessä maailmoja syleileviä lauseita ennalta annetuissa raameissa. Uuden maalaamisen sijaan päädyttiinkin värittämään ennalta annettua kuvaa. Annetuilla evästyksillä ja käytetyllä työtavalla pystytään kyllä tuottamaan kliseisiä latteuksia, mutta ei visiota, joka veisi maailman parhaisiin kuuluvaa korkeakoulujärjestelmää eteenpäin.

Oliko visiotyöpajan tavoitteena aidosti kuulla korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilöstöä ja luoda uutta? Toki jos halutaan visio, johon paketoida jo ennalta päätetyt linjaukset ja toteuttaa strategiaa, jossa kritiikittä tehostetaan, profiloidutaan ja kohotetaan kilpailukykyä, on tämä työtapa omiaan. Mutta sitten ei kannata väittää, että kentän ääntä on kuultu.

Tommi Kokkonen

http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

[1]http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-korkeakoulutukselle-ja-tutkimukselle-visio-2030 Viitattu 17.5.2017.

[2] Kts. myös: http://sannigrahnlaasonen.fi/2015/10/opetus-ja-kulttuuriministeri-sanni-grahn-laasosen-avoin-kirje-yliopistojen-ja-ammattikorkeakoulujen-johdolle/ Viitattu 17.5.2017

[3] Aihetta on käsitellyt syvällisemmin mm. Juhani Iivari Tieteessä tapahtuu -lehdessä (1/2017).

[4] kts. esim. Kivinen, Hedman ja Artukka (Tiedepolitiikka, 1/2016).

Tagged with: ,
Posted in Tiedepolitiikka, Yleinen

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: