#MeOlemmeYliopisto 2.0: Mitä tapahtui?

HYTin puheenjohtajan palsta on julkaistu HYTin jäsenlehdessä 1/2018.

Linda Hart, HYTin puheenjohtaja 2017-2018.

Kalevalan päivä 28.2.2018 oli ensimmäinen kerta, kun vuonna 2010 säädetyn uuden yliopistolain jälkeisessä tilanteessa yliopistoissa toteutui työtaistelu eli lakko. Varsinaisessa lakossa voi olla vain silloin, kun työehtosopimus ei ole voimassa eli ollaan ”sopimuksettomassa tilassa”. Poliittisia mielenilmauksia eli ”poliittisia lakkoja” voi olla työehtosopimuksen voimassa ollessa eli työrauhavelvoitteen vallitessa. Silloin kun ollaan lakossa, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa. Maamme nykyisen hallituksen aikana toteutuneet ammattiyhdistysliikkeen toimeenpanemat poliittiset mielenilmaukset, kuten syksyn 2015 ”pakkolakien” vastainen kiky-mielenosoitus ja aktiivimallin vastainen mielenosoitus 2.2.2018 olivat tilanteita, joihin liittomme jäsenet ovat voineet osallistua, mutta työajan ulkopuolella, mikä on kokonaistyöajassa ja liukuvalla työajalla usein vain järjestelykysymys.

Vuonna 2010 työehtosopimusneuvotteluiden aikaan ehdittiin yliopistosektorille antaa lakkovaroitus, mutta työtaistelu ei toteutunut. Vuodesta 2010 yliopistoissa palkkaa nauttivat työntekijät ovat olleet työsuhteisia, kun taas vuotta 2010 edeltävänä aikana yliopistot olivat valtion tilivirastoja ja professorit ja opettajat olivat virkasuhteessa. Uuden yliopistolain jälkeen on nähty lukemattomat yt-neuvottelukierrokset ja irtisanomisia monessa suomalaisessa yliopistossa. Syksyn 2015 jälkeiset koulutusleikkaukset pahensivat tilannetta ja johtivat siihen, että myös Helsingin yliopistossa pidettiin yhteistoimintaneuvottelut ja sanottiin irti monta sataa ihmistä. Tämän tilanteen jälkimainingeissa elämme edelleen, ja HY:n hallinnon ja koulutusohjelmien uudelleenorganisointi on osa tätä prosessia.

Edunvalvontaorganisaatiomme rakenne on hiukan monimutkainen, mutta venyneitten työehtosopimusneuvotteluiden ja työtaistelun jälkeen on hyvä pohtia, millaiset organisaatiot ovat tässä olleet mukana ja missä roolissa. Helsingin yliopiston tieteentekijät ry on Tieteentekijöiden liiton paikallisyhdistys. Tieteentekijöiden liitto kuuluu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöön (Juko) ja Akavaan, joka on korkeakoulutettujen ammattilaisten ammattiliittojen keskusjärjestö. Työehtosopimusneuvottelutoiminta kuuluu Jukolle, ja muu akavalaisten liittojen yhteistyö ja vaikuttamistoiminta Akavalle.

Neuvotteluissa Tieteentekijöiden liittoa, Professoriliittoa, Yliopistojen opetusalan liittoa ja monia muita akavalaisia liittoja edusti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö. Muiden keskusjärjestöjen ammattiliittoja edustivat yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) ja Palkansaajajärjestö Pardia. Juko, JHL ja Pardia antoivat yhdessä yliopistosektorin lakkovaroitukset, joita ehdittiin antaa yhteensä kolme kolmelle eri päivälle (28.2., 7.3. ja 14.3.), ja lakkovuorossa olisivat olleet eri päivinä eri yliopistot.

Lakoista toteutui vain ensimmäinen, ja vieläpä historiallisen kylmänä pakkaspäivänä. Tämän vuoksi kaikki lakkoon osallistuneet Helsingin yliopiston työntekijät, erityisesti jäätävissä olosuhteissa työskennelleet lakkovahdit, kaikista Helsingin yliopistolla edustetuista liitoista ansaitsevat erityiskiitokset työtaistelutoimien osuessa vain heihin. Lakon organisoituminen tapahtuu paikallistasolla, joten HYT ry:n, JHL:n paikallisosaston, YHL:n, Professoriliiton, YLL:n ja Loimun paikallisyhdistykset ansaitsevat isot kiitokset toimivasta yhteistyöstä.

Sopu saavutettin valtakunnansovittelijan toimiston sovittelijan Janne Metsämäen ja neuvottelijoiden avustuksella 6.3., ja Porthanian eteen tilattu hernekeittotarjoilu vaihtui sovintosopaksi. Liittojen välinen solidaarisuus ja JHL:n rautatieliikenteeseen kohdistaman tukitoimen uhka saattoivat hyvinkin olla olennaisia tekijöitä siinä, että tilanne meni kuten meni.

Merkittävää on, että työntekijäjärjestöt olivat joustavia jo aiemmassa vaiheessa, kun sovittelija Metsämäki tarjosi ensimmäisen sovintoesityksen 27.2. Uskon, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiintynyt tyrmistys monilta työntekijäpuolen edustajilta oli aito, kun työnantajapuolen edustajat jättivät ensimmäisen sovintoesityksen hyväksymättä.

Erittäin suurella todennäköisyydellä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) ilmoittama tukilakko Kouvolan ratapihalla, Hamina-Kotkan sataman ratapihojen liikenteessä ja osassa Ilmalan rautatievarikon töissä 7.3. lisäsi painetta neuvotteluihin niin, että neuvottelut saatiin päätökseen ja sopu aikaiseksi 6.3. Siinä vaiheessa, kun JHL tiedotti tukilakosta, lakonuhka oli voimassa yliopistojen lisäksi myös yksityisellä opetusalalla ja yksityisellä sosiaalialalla, joka olisi koskenut esimerkiksi yksityisiä päiväkoteja. Koska näihin saatiin sopu aikaiseksi valtakunnansovittelijan toimiston avustuksella hiukan aikaisemmin kuin yliopistoille, hetken ehti näyttää siltä, että veturimiehet olisivat heiluttaneet yliopistojen työehtojen puolesta. Jukolaiset liitot kuten Tieteentekijöiden liitto on tästä kiitollisuudenvelassa JHL:lle – tämä osaltaan osoittaa, miten tärkeää on liittojen välinen solidaarisuus.

Neuvotellun työehtosopimuksen sisältö pähkinänkuoressa: http://www.juko.fi/yliopisto/?x1004867=1134051 *

Lue myös muut jutut HYTin uusimmasta jäsenlehdestä!

Posted in Yleinen

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: